Läpimurto Korpiselässä 9.-11. heinäkuuta

VI Armeijakunnan ja sen alaisten yhtyminen tykistöllä oli ollut riittävästi aikaa laatia huoellisesti tulisuunnitelma, joka perustui tarkkaan maalitiedusteluun. Tykistö oli selvittänyt yhdessä jalkaväen kanssa, mitkä maalit ja missä järjestyksessä oli tuhottava tai lamautettava. Tykistön tuliasemien ryhmitys oli suunniteltu ja tuliasemat valmisteltu tulisuunnitelmien toteuttamien vaatimusten mukaisesti, Tykistö oli valmiina tukemaan koko voimalaan VI Armeijakkunnan nopeaan läpimurtoon tähtäävää hyökkäystä, jonka painopiste oli Korpiselän- Tolvajärven suunnalla ja ensitavoite Suolahden alue.

Kenraalimajuri Talvela sai 9. heinäkuuta klo 19.42 Karjalan Armeijan komentajan käskun, että hyökkäyshetki oli seuraavana päivänä klo 17.00. Tällöin alkoi hirvittävä mylläkkä. Tarmokas, omaperäinen Talvela päätti nopeasti muuttaa aiempaa hyökkäyssuunnitelmaa ja aloittaa hyökkäyksen vahvennetun rykmentin vomin jo 9. heinäkuuta klo 24.00.

Talvela riensi 5. Divisioonan komentopaikkaa, jonne oli hälyytetty mm. VI Armeijakunnan esikuntapäälikkö, eversti Martin Stewen, eversti Bror Kraemer ja 1. Jääkäriprikaatin komentaja, eversti Ruben Lagus. Talvela ilmoitti 5. Divisioonan komentopaikalla, että yleishyökkäys alkaa 10. heinäkuuta klo 17.00. Tämän jälken hän käsi 5. Divisioonan komentajalle, eversti Eino Koskimiehelle, että everstiluutnantti Mauno von Schrowen komentaman taisteluosaston (vahvennettu Jalkaväkirykmentti 23) oli hyökättävä 9. heinäkuuta klo 24.00 koko Korpiselän suunnan tykistön tukemana tavoitteena Ristikankaan tienristeys. Jalkaväkirykmentti 23:lle aiemmin käsketty hyökkäyssuunta muuttui lähes 90 astetta. Aikaa Talvelan käskystä hyökkäykseen aloittamiseen jäi vain noin kolme tuntia.

Eversti Koskimies yritti hidastaa kiivasta aikataulua ilmoittaen, että rykmenttien piti olla kuuden tunnin valmiudessa hyökkäyksen aloittamiseen. Talvela tyrmäsi Koskimiehen esityksen hyökkäyksen aloittamisen myöhentämisestä. Talvela kysyi tykistökomentajaltaan Kraemerilta, paljonko tykistä tarvitsee aikaa uuden operaation tukemista varten. Hetken harkittuaan Kraemer vastasi tykistön tarvitsevan neljä tuntia. Kraemerin vastaukseen Talvela ärähti: ”Näin hitaalla tykistöllä ei ole arvoa, kolme tuntia riittää valmistukseen.” Tosiasiassa tykistön uusiin valmisteluihin jäi aikaan vain kaksi ja puoli tuntia, koska hyökkäyksen tulivalmisteluiden piti alkaa viimeistään noin puoli tuntia ennen Taisteluosasto Schrowen hyökkäyshetkeä, joka oli kello 24.00.

Eversti Koskimies kiiruhti autolla ja loppumatkan polkupyörällä everstiluutnantti von Schorowen komentopaikalle antamaan hyökkäyskäskyn. Eversti Kraemer ilmoitti everstiluutnantti Kaarlo Somerolle, että hän vastaa itse uusien tulisuunnitelmien laatimisesta ja uusien tulivalmistelujen käskyjen antamisesta Tykistöryhmä Somerton viidelle patteristolle ja majuri Elof Roschierin komentamalle Tykistöryhmä R:n neljälle patteristolle.

Eversti Kraemer kiiruhti armeijakunna yhteysryhmän, Tykistöryhmä R:n komentopaikalle, jossa hän tapasi majuri Roschierin ja kapteeni Paavo Hirsson. Nyt alko kolmen ammattimiehen tehokas ja nopea työskentely. Onnekis tykistö oli jo aiemmin saanut ilmakuvia ja ilmakuvakarttoja myös Taisteluosasto Schrowen uuden hyökkäyssuunnan alueelta, joten vihollisen ryhmitys ja maalit voittii määrittää.

Tulisuunnitelmat ja patteristolle annettavat tulikäskyt alkoivat syntyä pikavauhtia, Majur Roschier ryhtyi antamaan puhelimella tulikäskyjä patteristolle sitä mukaa kun käskyjä valmistui. Kesken viestityksen puhkesi raju ukonilma. Salama iski maahan kometopaika lähelle, jolloin Roschier pyörtyi ja kaikki puhelinyhteydet katkesivat. Kriisitilanne oli lähellä. Siitäkin selvittiin. Eversti Kraemer oli antanut patteristoille puhelimella esikäskyn ennen uusien tulikäskyjen laatimisen aloittamista ja määrännyt samalla jokaisen patteriston lähettämän käskynnoutajan Tykistöryhmä R:n komentopaikalle. Kapteeni Hirsso ryhtyi kiireesti kopioimaan kullekin patteristolle annettavan tulikäskyn sitä mukaa kun niitä valmistui. Tulikäskyjen noutajat lähtivät ratsuillaan kiitolaukkaa viemään tulikäskyjä patteristoilleen. Kaikki patteristot saivat tulikäskynsä, tosin monet aivan viime hetkillä, ennen kuin Taisteluosato Schorowen hyökkäysosaston tulivalmistelun pti alkaa. Tulivalmistelu alkoi täsmällisesti 9. heinäkuuta kello 23.40. Talvela ja Kraemer totesivat sen yhdessä kello kädessä.

Taisteluosasto Schrowen hyökkäys alkoi 10. heinäkuuta kello 00.08. Se eteni aluksi hyvin, mutta pysähtyi vihollisen lujaan vastarintaan Makkarakukkulan eteläpään tasalla. Tykistön ja kranaatinheittimistön tehokkaalla tulella Taisteluosasto Schrowe valtasi kukkullan kello 02.25. Hyökkäys jatkui. Jo kello 03.30 Schorowe saavutti Korpiselän kirkonkylän- Ristikankaan välisen maantien ja jatkoi hyökkäystä vallatakseen tärkeän Ristikankaan tienhaaran alueen. Vihollinen teki sitkeää vastarintaa. Oma tykistö ampui Taisteluosasto Schrowen kahden pataljoonan tueksi tulivalmistelun. Jalkaväen yksityiskohtaisetr ryhmitystiedot olivat epätarkat, koska toimittiin heikohkojen 1:100 000 karttojen varassa. Kun tulivalmistelu ammuttiin lähelle omia joukkoja, osa kranaateista osu omien joukkojen päälle. Se aiheutti tappioita ja sekaannusta. Hyökkäys pysähtyi. Ammuttiin uusi tulivalmistelu. Sen jälkeen Ristikankaan alue vallattiin 10. heinäkuuta klo 19.00.

Talevaln operatiivinen ajatus vallata Ristikankaan tärkeä tienristeys jo ennen armeijakunnan yleishyökkäyksen alkamista oli mielekäs. Sen sijaan hyökkäyksen aloittaminen vain kolme tuntia Talvelan käskyn jälkeen osoittaa harkinnan puutetta, Liian lyhyt hyökkäyksen valmisteluaika aiheutti suuren riskin koko operaation onnistumiselle.

Talvelalla oi kuitenkin onni myötä. Hänen alaisensa erittäin taitavat tykistökomentajat Kraemer ja Roschir kykenivät laatimaan kapteeni Paavo Hirsson avustamana uuden tulisuunnitelman ja lähettämään sen toteuttamisen vaatimat käskyt kahden tykistäryhmän yhteensä yhdeksälle patteristolle.

Nopea päättäminen, selkeä käskeminen ja tehtävien ripeä toteuttamine ovat aina olleet ja ovat nykyän entistäkin korostetummin sotataidon valttikortteja. Sen sijaan yliopstimististen aikalaskelmien tekeminen on yksi operaatiotaidon ja taktiikan suurimmista virheistä.

Lähdeaineisto Matti Koskimaa Suomen kohtalon ratkaisut ISBN 978-952-291-011-0